Tenttikysymyksiä

Anna tenttipalautetta täällä!

  1. P.1 SOSIOLOGIAN PERUSTEET
  2. P.2 SUOMALAINEN YHTEISKUNTA
  3. P.3 SOSIAALITIETEELLINEN TUTKIMUS
  4. P.4/A.1 SOSIAALITIETEIDEN ERITYISALAT
  5. A.2 SOSIOLOGIAN TEORIAT
  6. A.3 KVANTITATIIVISET TUTKIMUSMENETELMÄT
  7. A.4 LAADULLISET TUTKIMUSMENETELMÄT
  8. S.2 YHTEISKUNTATUTKIMUS
  9. S.3 SOSIOLOGIAN HISTORIA JA KLASSIKOT

**********************************************

  1. P.1 TALOUSSOSIOLOGIAN PERUSTEET
  2. A.5 TALOUSSOSIOLOGIAN SUUNTAUKSIA
  3. A.1 KULTTUURI, ELÄMÄNTAPA JA TALOUS
  4. A.2 KULUTUSSOSIOLOGIA
  5. A.4 TYÖELÄMÄN SOSIOLOGIA
  6. A.6 TALOUSSOSIOLOGIAN ERITYISALAOPINNOT

P.1 Sosiologian peruskurssi

  1. Luennot
    • Selosta Auguste Comten panosta sosiologian kehitykseen.
    • Miten Saunders määrittelee kapitalismin? Selosta määritelmän osatekijöitä.
    • Selosta Allardtin nelikenttä.
    • Selosta lyhyesti, millä eri tavoilla sosiaalista sukupuolta on tulkittu.
  2. Jokinen & Saaristo: Sosiologia
    • Miten kulttuurin suhdetta toimijaan ja rakenteisiin on sosiologiassa jäsennetty?
    • Selosta David Riesmanin tulkintaa kulutuksen ja persoonallisuuden yhteyksistä.
    • Piirrä AGIL-kaavio ja kerro mitä sillä on tarkoitus havainnollistaa.
    • Mitä tarkoittaa refleksiivinen yksilöllistyminen?
    • Mitä tarkoittaa sosiaalinen stratifikaatio? Kerro jostain kerrostuneisuuden muodosta.
    • Millaisia näkökulmia valtaan avautuu Max Weberin, Michael Mannin ja Michael Foucaultin tutkimuksista?
    • Selosta Max Weberin näkemys sosiaalisesta toiminnasta ja sen tyypeistä?
    • Kirjassa puhutaan brittiläisestä kulturalismista tutkimusotteena. Millaisia asioita tällä otteella tutkitaan, ja mitkä ovat kulturalismin perukäsitteitä ja ideoita?
  3. Bauman: Sosiologinen ajattelu
    • Mitä tarkoittaa muukalainen sosiologiassa, ja miten segregaatio liittyy tähän?
    • Millaisia näkökulmia sosiologialla on rakkauteen?
    • Mitä tarkoittaa auktoriteetti, ja millaisia auktoriteetin tyyppejä Bauman erottaa?
    • Mitä tarkoitetaan uusheimoilla, ja mihin sosiologisiin ajatuskulkuihin termi liittyy?
    • Baumannin näkemys byrokraattisen organisaation & moraalisen velvollisuuden suhteesta
    • Kenen keksimä käsite on uusheimo? Mitä sillä tarkoitetaan? Mitä teoreettisia ideoita siihen liittyy?
    • Mitä muukalainen tarkoittaa sosiologisessa mielessä? Mitä segregaatio ja miten se muukalaisena olemiseen?
    • Selosta, mitä kulttuuriset koodit ja miten ne liittyvät sosiologiseen kulttuuriseen tarkasteluun?
  4. Eriksen: Toista maata?
    • Rituaalit antropologisen tutkimuksen kohteena
    • Kirjoittaja sanoo, että Durkheimin ja Maussin Primitive Classification – teoksen ”julkaisemisesta lähtien on luokittelujen tutkiminen ollut olennainen osa antropologiaa” (s.305) Mitä luokittelujen tutkimuksella tarkoitetaan, ja miksi se on antropologian kannalta olennaista?
    • Miten sukupuolieroja on tarkastettu antropologiassa?
    • Mitä Eriksen tarkoittaa identiteettipolitiikalla? Miten se liittyy ”nationalismiin”?
    • Millaisia ovat ja mihin liittyvät patrilineaariset ja matrilineaariset järjestelmät?
  5. Kantola, Koskinen & Räsänen (toim.): Sosiologisia karttalehtiä
    • Selosta sosiologisia käsityksiä koulutuksesta pääomana. Miten niitä on kritisoitu?
    • Selosta ympäristösosiologian kehitystä ja suuntauksia
    • Tieteen yhteiskuntasuhde ennen ja nyt
    • Selosta kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen analyysin keskeisiä piirteitä. Millaisiin käyttötarkoituksiin nämä kaksi analyysitapaa sopivat?
    • Miten kulutus on Räsäsen ja Toivosen mukaan muuttunut, ja mitä on tapahtunut kulutuseroille?
  6. Giddens
    • Giddens erottaa kirjassaan neljä erilaista sosiologian teoreettista dilemmaa. Selosta ne! (luku 4)
    • Millaisia sosiologisia tulkintoja ja tuloksia Giddens esittää avioerojen yleistymisestä länsimaissa? (luku 7)
    • Millaisia sosiaalisen kerrostuneisuuden järjestelmiä (systems of stratification) Giddens erottaa? (luku 9)
    • Selosta urbanismin teorioita (luku 21)

P.2 Suomalainen yhteiskunta

  1. Jokinen: Aikuisten arki
    • Miten TV jäsentää ihmisten arkea?
    • Miten työn arkiset ulottuvuudet tai ”kotoistuminen” tulivat esiin haastateltavien puheessa Jokisen tutkimuksessa?
    • Tasa-arvo kotitöissä
    • Miten naisten ja miesten arjet eroavat?
    • Vanhemmuuden arki
    • Miten tietokone kytkeytyy arjen sukupuolitapoihin?
    • Tietokone omana huoneena
    • Patriarkaaliset rakenneriskit
    • Vanhemmuus pääomana
    • Miten heteronormatiivisuus kirjoittajan mukaan suhteutuu heteroseksuaalisuuteen?
  2. Jokinen & Saaristo: Suomalainen yhteiskunta
    • Suomalaisuus kuviteltuna yhteisönä ja elokuvan osa kansallisen identiteetin määrittämisessä
    • Luokat tietotyön Suomessa
    • Uusi keskiluokka)
    • Kommunitarismi ja kolmas sektori
    • Elokuvan kansallinen tehtävä
    • Suuri muutto
    • Alkoholikulttuurin muutos lähiöravintolasta nähtynä
    • Kuriton sukupolvi Jokisen ja Saariston mukaan
    • Kolmas sektori ja kommunitarismi
    • Elokuva kansallisen identiteetin rakentajana
    • Uusi keskiluokka
  3. Heiskala & Luhtakallio (toim.): Uusi jako
    • Arvojen muutos Suomessa
    • Suomen rakenteellinen murros yksityisellä ja julkisella sektorilla
    • Kilpailuvaltion sanankäyttö
    • Millaisia kulttuurisia muutoksia suomalaisessa liiketoimintajärjestelmässä tapahtui 1990-luvulla?
    • Suomalainen suunnittelutalous toisen maailmansodan jälkeen
    • Miten muutos suunnittelutaloudesta kilpailutalouteen oli ideologisesti mahdollinen?
    • Ulkomaisen omistuksen vaikutukset yritysten rakenteellisiin ja kulttuurisiin muutoksiin
    • Kollektiivinen orientaatio eri ikäryhmissä ammattijärjestöjen jäsenistön keskuudessa
    • Miten talouden ja yhteiskunnan murros on heijastunut poliittiseen kieleen?
    • Kilpailukyky-yhteiskunnan kulttuurinen paradigma ja arvojen muutos
  4. Karisto: Suuret ikäluokat
    • Suuret ikäluokat sukupolvena
    • Suuret ikäluokat ja sosiaalinen liikkuvuus
    • Suurten ikäluokkien asumisurat ja kotikokemukset
    • Sukupolvikokemuksen ja sukupolvitietoisuuden ongelmat
  5. Koskinen ym.: Suomen väestö
    • Väestöryhmien väliset kuolleisuuserot ja niiden syyt
    • 1500-luvun asutusliikkeet
    • Hedelmällisyyden toinen transitio
    • Perhemuodostuksen muutokset ja jatkuvuus
    • Maassamuuton yhteiskunnalliset taustatekijät ja seuraukset
    • Sosioekonomiset kuolleisuuserot
    • Maastamuutto
    • Muuttoliiketeoriat
    • Perheenmuodostus Suomessa ja muualla Euroopassa
    • Sosioekonomisten kuolleisuuserojen selitykset
  6. Saari: Historiallinen käänne
    • Politiikan ja talouden pitkät syklit
    • Tapulitalous (Kerteelä)
    • 1900-luvun talouspolitiikanpitkät syklit (Böckerman ja Kander)
    • Sosiaaliturvamallit (Kangas)
    • Hyvien kehien yhteiskunta (Kettunen)
    • Asuntopolitiikan käännekohdat (Ruonavaara)
    • Luokkayhteiskunnan loppu
    • Globalisoitumisen kaksi aaltoa
    • Työeläkejärjestelmän synty Suomessa
    • Suomen menestystarina – kehitys moderniksi taloudeksi (Kerkelä)
  7. Jani Erola (toim.): Luokaton Suomi?
    • Luokkarakenne ja luokkasamastuminen Suomessa
    • Sosiaalinen liikkuvuus ja sosiaalinen periytyvyys
  8. Tolonen (toim.): Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli
    • Miten yhteiskuntaluokka näkyy perhettä ja äitiyttä koskevissa määrityksissä? (Kelhä ja/tai Yesilova)
    • Nuorten elämäntyyli ja luokkaerot (Tolonen)

P.3 Sosiaalitieteellinen tutkimus

P.4/A.1 Sosiaalitieteiden erityisalat

A.2 Sosiologian teoriat

      1. Sears: A Good Book, in Theory
        • Selosta kahta erilaista kirjassa kuvattua teoriakäsitystä. Toisen mukaan teorian ja tutkimuksen pitää pyrkiä neutraalisuuteen, toisen mukaan niiden täytyy olla muutosvoimana. Mihin nämä perustuvat ja miten näitä perustellaan.
        • Selosta fenomenologian perusideat. Minkälaisen näkökulman ne antavat eriarvoisuuden tarkasteluun?
        • Millä tavoin sosiologisessa teoriassa kyseenalaistetaan ajatuksia ihmisluonnosta ja luonnollisesta käyttäytymisestä?
        • Selosta sosiaalisen järjestyksen mallin ja konfliktimallin perusajatukser. Miten oma näkemyksesi yhteiskunnasta suhtautuu näihin malleihin? Perustele.
        • Selosta sosiaalisen järjestyksen teorian & konfliktiteorian keskeiset erot?
        • Sosiaalisen järjestyksen teoriamallin keskeiset lähtökohdat?
      2. Kivistö: Key Ideas in Sociology
        • Selosta Habermasin kriittisen teorian perusajatukset
        • Durkheim Amerikassa? Millaisia teorioita kehitettiin Yhdysvalloissa Durkheimin ajatusten pohjalta?
        • Vertaile Tönniesin ja Durkheimin näkemyksiä yhteisöstä
      3. Joas & Knöbl: Social Theory
        • Selosta konfliktiteorian perusajatukset ja kerro sen sovellutuksista eri sosiologian erityisaloilla
        • Selosta Joasin kehittelemää uuspragmatistista yhteiskuntateoriaa

A.3 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät

A.4 Laadulliset tutkimusmenetelmät

S.2 Yhteiskuntatutkimus

          1. Alexander: The Meaning of Social life
            • Luonnehdi Alexanderin omaa näkemystä kulttuurin sosiologiasta.
            • Mitä Alexander tarkoittaa ”kulttuurisen sosiologian” ”vahvalla sosiologialla” ja se suhtautuu hänen mukaansa ”heikkoon ohjelmaan”, kulttuuri sosiologian perinteeseen?
            • Watergate demokraattisena rituaalina, mitä Alexander tällä tarkoittaa?
          2. Bourdieu: Distinction. Social Critique of Judgement of Taste
            • Habituksen käsite Bourdieulla
            • Bourdieun käsitys ”mausta” (taste)?
          3. Cambell: The Myth of Social Action
            • Mihin Cambell viittaa “sosiaalisella situationismilla” ja miten hän puolustaa omaa toiminnan teoriaansa sitä vastaan?
            • Cambell tekee eron toiminnan ja sosiaalisen toiminnan välillä. Mitä hän tällä tarkoittaa ja mikä merkitys erottelulla on?
          4. Latour: Reassembling the Social. An Introduction to Actor-Network-Theory
            • Miten Latour määrittää sosiaalisen?
            • Sosiaalisen sosiologia vs. asosiaalisen sosiologia
          5. Pryke, Rose & Whatmore: Using Social Theory. Thinking through Research
            • Kieli ja kirjoittaminen sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa
            • Miten Pryke hahmottaa yleisön (situated audiences) roolin kirjoitusten vastaanottajana?
          6. Wright: Approaches to Class Analysis
            • Weberiläinen luokkakonseptio
            • Bourdieun luokka-analyysin keskeiset lähtökohdat
          7. Goldthorpe: On Sociology
            • Millaisena Goldthorpe näkee globalisaation merkityksen sosiaaliluokkien kannalta?

S.3 Sosiologian historia ja klassikot

            1. Alapuro, Alestalo & Haavio-Mannila (toim.): Suomalaisen sosiologian historia
              • Edvard Westermarckin tuotannon pääpiirteet
              • Sotien jälkeinen positivismi suomalaisessa yhteiskuntatieteessä
              • Uno Harva ja Esko Aaltonen, Turun yliopiston ensimmäiset sosiologian professorit
              • Suomalaisen sosiologian akateemisen opetuksen vaiheet
              • Suomalaisen sosiologian suuri linja
              • Heikki Wariksen asema ja merkitys suomalaisessa sosiaalitutkimuksessa
              • Stolte-Heiskasen analyysi sosiologian kultakaudesta ja kriisivuosista
              • Sosiologian aseman vakiintuminen 1950-luvulla
              • Eino Kailan merkitys sotien jälkeiselle sosiologialle
              • Maaseudun väestön tutkimus konkreettisena sosiaalitutkimuksena
              • Työväestön tutkimus 1900-luvun alkupuolella
              • Suomalaisen sosiologian uudistuminen toisen maailmansodan jälkeen
              • Westermarckin koulukunta
              • Suomalaisen sosiaalihistorian kehitys ja suhteet sosiologiaan
            2. Andersson, Anttila & Rantanen (toim.): Kahden muusan palveluksessa
              • Ruonavaaran näkemys siitä, mitä historiallinen sosiologia on
              • Ajan haasteet historialliselle sosiologialle
              • Sinnemäen analyysi historian ja sosiologian välisistä suhteista Suomessa
              • Foucault’aisen genealogian suhde nykyisyyteen
              • Sosiologisten teorioiden käyttö historiallisen sosiologian tutkimuksissa
              • Historioitsija Kari Teräksen analyysi historioitsijoiden suhtautumisesta teoriaan
              • Pekka Valtosen tarkastelu systeemisen, rakenteellisen ja vuorovaikutuksellisen näkökulman soveltamisesta yhteiskunnallisen muutoksen analyysissä
              • Foucault:n merkitys Ahlbeck-Rehnin murhapoltosta syytettyä naista koskevan dokumentin analyysissä
              • Prosessinäkökulma/kerronnallisuus ja kontekstualisointi historiallisen tutkimusotteen tunnusmerkkeinä
              • Disposiitivin käsite Foucault´n genealogiassa
            3. Aro & Jokivuori: Klassinen sosiologia ja moderni maailma
              • Millainen on Marxin vieraantumisteoria?
            4. Callinicos: Social Theory. A Historical Introduction
              • Frankfurtin koulukunta yhteiskuntakritiikkinä
              • Durkheimin näkemys yhteiskunnasta moraalisena todellisuutena
              • Evolutionismi sosiologiassa
              • Marxin näkemys luokkataistelusta ja vallankumouksesta
              • Lukács ja Gramsci hegeliläisinä marxilaisina
              • Keynes ja Hayek kapitalismin teoretisoijina
              • Parsonsin funktionalismi
              • Weberin näkemys Länsimaiden rationalisoitumisesta
              • Marxin suhde klassiseen poliittiseen taloustieteeseen
              • Weberin ajattelun suhde Marxiin ja Nietzscheen
            5. Kandal: The Woman Question in Classical Sociological Theory
              • Feminismi ja liberaali yhteiskuntateoria Englannissa
              • Simmelin näkemys sukupuoliproblematiikasta
              • Sosialistinen feminismi ja liberaali feminismi Saksassa
              • Sukupuolirooleihin liittyvät sosiologiset perinteet Yhdysvalloissa
              • Durkheimin näkemys sukupuolten suhteista ja eroista
              • Vallankumouksellinen feminismi Ranskassa
              • Pareton ja Michelsin suhtautuminen naiskysymykseen
              • Weberin suhde naiskysymykseen
            6. Pyyhtinen:Simmel and the ”Social”
              • Mitä ”sosiaalinen” tarkoitti Simmelille?
            7. Swingewood: A Short History of Sociological Thought
              • Sosiologisen funktionalismin yleiset piirteet
              • Giddensin strukturaatioteoria
              • Parsonsilainen ja mertonilainen funktionalismi
              • Weberin ideaalityypin käsite
              • Durkheimin teoria työnjaosta ja solidaarisuudesta
              • Evolutionismi sosiologiassa
              • Parsonsilainen toimintateoria ja minän käsite
              • Marxin työn vieraantumisen käsite
              • Weberin näkemys Länsimaiden rationalisoitumisesta
              • Weberin luokkateoria
              • Gramsci sosiologina
              • Comten positivismi
              • Marxin metodisen ajattelun pääpiirteet
              • Foucault`n poststrukturalismi
              • Durkheimin metodiset näkemykset sosiologiaa määrittämässä
              • Toiminta ja rakenne Habermasin teoriassa

Klassikkojen tuotanto:

          1. Durkheim: Itsemurha
            • Altruistinen itsemurha
            • Mitä Durkheim tarkoittaa egoistisella itsemurhalla ja millaisiin tietoihin hän tulkintansa perustaa
            • Anomisen itsemurhan perusta
            • Durkheimin analyysi jäljittelystä itsemurhan syynä
            • Egoistinen itsemurha
            • Itsemurhatyyppien yksilölliset muodot
            • Durkheimin analyysi ilmastollisiin tekijöihin ja vuodenaikoihin perustuvista itsemurhien
            • selitysmalleista, millaiseen johtopäätökseen hän päätyy
            • Luvussa ”Ratkaisumenetelmät” Durkheim pohtii tutkimuksensa metodia: Millä tavalla ratkaista itsemurha-alttiuden vaihtelun arvoitus? Selosta, millaisten järkeilyjen kautta Durkheim päätyy metodiinsa ja millainen se on?
          2. Durkheim: Sosiaalisesta työnjaosta
            • Mitä Durkheim tarkoittaa väkinäisellä työnjaolla
            • Orgaaninen solidaarisuus
            • Repressiivinen laki ja yhteiskunnan solidaarisuus
            • Durkheimin tulkinta työnjaon funktioista
            • Restitutiivisen oikeuden suhde työnjakoon
            • Mekaaninen solidaarisuus
            • Durkheimin analyysi työnjaon kehityksen syistä
            • ”Työnjako vaihtelee suoraan verrannollisesti yhteiskuntien volyymin ja tiheyden kanssa — ”, väittää Durkheim sivulla 242. Mistä tämä johtuu? Miksi työnjako vaihtelee näin?
          3. Durkheim: Uskontoelämän alkeismuodot
            • Miten Durkheim perustelee näkemystään yhteisöstä uskonnon kohteena?
            • Pyhä ja profaani
            • Durkheimin analyysi jäljittelyriiteistä ja hänen siihen liittämänsä tulkinnat
            • Mitä Durkheim tarkoittaa negatiivisella kultilla ja millaisia funktioita hän sillä näkee
            • Toteeminen periaate ja mana
          4. Marx: Pääoma
            • Suhteellinen liikaväestö
            • Mitä Marx tarkoittaa toisaalta työprosessilla ja toisaalta arvonlisäysprosessilla
            • Mitä Marx tarkoittaa pysyvällä pääomalla ja vaihtelevalla pääomalla
            • Tavaran käyttöarvo ja arvo
            • Mikä on lisäarvon suhdeluku?
            • Tavaran fetissiluonne, työläisten ja koneiden välinen kamppailu, absoluuttinen ja suhteellinen lisäarvo, niin sanottu alkuperäinen kasautuminen
          5. Simmel: Pieni sosiologia
            • Simmelin vastaus kysymykseen, miten yhteiskunta on mahdollinen
            • Simmelin näkemys sosiologian alueesta
            • Simmelin tulkinta sosiaalipsykologian olemuksesta
            • Seurallisuus esimerkkinä muodollisesta sosiologiasta
            • Yksilön ja yhteiskunnan suhde
            • Sosiaalinen ja yksilöllinen taso esimerkkinä yleisestä sosiologiasta
            • Mitä ”yhteiskunta” Simmelille tarkoittaa?
          6. Simmel: Muodin filosofia
            • Simmelin analyysi muodista muotona
            • Samanlaisuus ja erityisyys muodin perustavina tekijöinä
          7. Simmel: Suurkaupunki ja moderni elämä
            • Simmelin analyysi muukalaisuudesta
            • Simmelin analyysi muodista
            • Simmelin analyysi häpeästä
            • Rahan merkitys
            • Sosiologinen estetiikka
            • Muoti
            • Suurkaupunkilainen mentaliteettityyppi
            • Rooma Simmelin esteettisin silmin tulkittuna
            • Yksilöllisyys suurkaupungissa
            • Kaupungit taideteoksina
            • Tunteiden sosiologia: keimailu
            • Tunteiden sosiologia: rakkaus
            • Mitkä ovat Simmelin rahan teorian pääajatukset?
          8. Simmel: The Philosophy of Money
            • Rahan keskeiset määreet
            • Simmelin analyysi omistamisen ja olemisen suhteesta ja rahatalouden merkityksestä tälle suhteelle
            • Rahan merkitys yksilönvapauden kannalta
            • Missä mielessä Simmel rinnastaa intellektuaalisuuden ja rahan?
            • Simmelin analyysin minän ja olioiden etäisyydestä, erityisesti rahaan sovitettuna
          9. Veblen: Joutilas luokka
            • Mitä Veblen tarkoittaa joutilaalla luokalla
            • Veblenin näkemys arkaaisten piirteiden säilymisestä
            • Kerskakulutus
            • Kerskakulutuksen kehitys ja merkitys
            • Varallisuuspohjaiset makukriteerit
            • Pukeutuminen varallisuuskulttuurin ilmauksena
            • Veblenin esittämä neoklassisen taloustieteen kritiikki
            • Yhteiskuntarakenteen evoluutio Veblenin mukaan
            • Miten Veblen tekee eron kapitalismin raha- ja saalistusluonteen ja modernien sivilisaatioiden luovuuden välille?
            • Finanssipääoma ja teollisuuspääoma
          10. Weber: Protestanttinen etiikka
            • Luterilaisen kutsumusetiikan merkitys
            • Mikä on kapitalismin henki?
            • Mitä Weber tarkoittaa maailmansisäisellä askeettisuudella?
          11. Weber: Kaupunki
            • Plebeijikaupunki
            • Länsimainen kaupunki valayhteisöllisenä veljeytymänä
            • Linnoitus ja markkinat kaupungin ominaispiirteinä
          12. Weber: Maailmanuskonnot ja moderni länsimainen rationaalisuus
            • Pelastususkontojen veljeysetiikan suhde estetiikan sfääriin
            • Mitä Weber tarkoittaa maailmanuskontojen talousetiikalla
            • Weberin analyysi pelastususkontojen veljeysetiikasta

M.4 Sosiologian tutkimusmenetelmät

        1. Nummenmaa: Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
          • Tilastolliset testit ja hypoteesin testaaminen
          • Minkälaisia mahdollisia ongelmia Nummenmaan mukaan liittyy korrelaatiokertoimen tulkintaan?
        2. Treiman: Quantitative Data Analysis. Doing Social research to Test Ideas
          • Oheisessa Treimanin kirjasta peräisin olevassa regressioanalyysitaulukossa esitetään tulokset analyyseista, joissa selitetään kiinalaisen 20-69-vuotiaan työllisen väestön lukutaitoa. Selitettävänä muuttujana on, kuinka monta kirjainmerkkiä 10 esitetystä merkistä on tunnistettu oikein. Millaisessa yhteydessä analyysissä käytetyt 6 selitettävää muuttujaa ovat tulosten perusteella lukutaitoon? Käytä tulkinnassa apuna myös oheista taulukkoa, josta näkyvät muuttujien väliset korrelaatiot, erityisesti korrelaatiomatriisin ensimmäistä riviä ja viimeistä saraketta. Korrelaatiotaulukon yhteydessä on myös selitetty mallin muuttujia.

 

Sosiaalipolitiikan tenttikysymykset

 

P.1 Johdatus sosiaalitieteisiin 14 op
Ei vielä vanhoja tenttikysymyksiä. Lähetä omasi tentin jälkeen!

P.2 Suomalainen yhteiskunta 6 op
Ei vielä vanhoja tenttikysymyksiä. Lähetä omasi tentin jälkeen!

P.3 Sosiaalitieteellinen tutkimus 2 op
Ei vielä vanhoja tenttikysymyksiä. Lähetä omasi tentin jälkeen!

P.4 Sosiaalitieteiden eritysalat 3 op

A.2.10 Sosiaalipolitiikan paikalliset, kansalliset ja kansainväliset haasteet
Andersen ym.: The Nordic Model. Embracing Globalisation and Sharing Risks
– Pohjoismaisen mallin tulevaisuuden haasteet ja niihin vastaaminen
– Mitkä ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion tärkeimmät haasteet tällä hetkellä ja miten niistä voidaan selvitä?
– Julkisen sektorin palveluhaasteisiin vastaamisen keinot
– Sosiaalinen tasa-arvo pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa
– Väestön ikäänymisen tuomat uhta Pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle

A.1.1 Hyvinvointivaltio ja talous II 4 op
Barr: Economics of the Welfare State
– Huonosti toimivan sosiaalipolitiikan piirteet Goodin ym.: The Real Worlds of Welfare Capitalism.
– Millä elämän osa-alueilla Goodin tarkastelee sosi aalisten integraation toteutumista ja mitä hän havaitsee vertaillessaan tämän suhteen eri hyvinvointivaltiomalleja? (max. 1,5 sivua)
– Autonomian toteutuminen eri hyvinvointimalleissa

A.1.2 Sosiaalipolitiikan kannatusperusta 4 op
Ervasti, Andersen, Fridberg & Ringdal (toim.): The Future of the Welfare State: Social Policy Attitudes and Social Capital in Europe.
– Antisolidaarisuushypoteesi
– Hyvinvointivaltion kritiikki Euroopassa
Kumlin: The Personal and the Political
– Kumlinin tutkimuksen lähtökohdat ja keskeiset tulokset.
– Oma etu, distributiivinen oikeudenmukaisuus ja proseduraalinen oikeudenmukaisuus
– Mitkä tekijät vaikuttavat poliittiseen luottamukseen?
– Oma etu ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus
– Kuluttaja-, käyttäjä- ja asiakasinstituutiot

Larsen: The Institutional Logic of Welfare Attitudes
– Sosiaaliturvan taso ja leimaavuus
– Hyvinvointivaltiotyypit ja kansalaisten asenteet
– Ansaittavuusulottuvuudet (deservingness) eri hyvinvointivaltiomalleissa
– Kansalaisten sosiaaliturva-asenteet erityyppisissä hyvinvointivaltioissa
– Valtaväestön käsitykset köyhyyden syistä
– Hyvinvointivaltiotyypit ja kansalaisten asenteet

Svallfors (toim): Contested Welfare States
– Riskiryhmien asenteet hyvinvointivaltiota kohtaan

A.1.3 Riskit, instituutiot ja hyvinvointi 5 op

Luennot
Määrittele lyhyesti käsitteet a) mahdollisuuksien tasaarvo b) ammatillinen turva (occupational welfare) c) positiivinen vapaus 2. Uudet sosiaaliset riskit sosiaalipolitiikan haasteena

Castles: The Future of the Welfare State. Crisis Myths, Crisis Realities
– Uhkaako globalisaatio hyvinvointivaltiota? Tarkastele asiaa erityisesti pohjoismaisten yhteiskuntien näkökulmasta.
– Kilpajuoksu pohjalle ja pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden tulevaisuus
– Konvergoituvatko eurooppalaiset hyvinvointivaltiot?
– Naisten työmarkkinaosuuden kehitys OECD-maissa
– Miksi hyvinvointivaltiota on vaikea leikata?
– Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet julkisten menojen muutoksiin 1980-luvun alun jälkeen?
– Hyvinvointivaltion kriisin myytit ja realiteetit
– Mitkä tekijät selittävät julkisten menojen suuruutta?
– Globalisaation vaikutukset Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon
– Väestön vanheneminen ja julkiset menot

Pierson: Dismantling the welfare state
– Tarvitaanko hyvinvointivaltion purkamisvaiheen se littämiseen uutta teoriaa?
– Millä eri tavoilla hyvinvointivaltiota voidaan purkaa?
– Onko hyvinvointivaltion purkaminen helppoa?
– Ovatko sosiaalimenot riittävä mittaustapa, kun tarkastellaan hyvinvointivaltion leikkauksia?
– Tarvitaanko hyvinvointivaltion leikkaamisvaiheen ymmärtämiseen uutta teoriaa?
– Mitkä tekijät selittävät hyvinvointivaltion purkamisvaiheen tapahtumia?

Juho Saari: Hyvinvointi
-Onko tahdonheikkous hyvinvointiongelma?
– Hyvän kehän teoria
– Hyvinvointitutkimuksen kentän perusjaot ja tässä tapahtunut historiallinen muutos
– Arjen hyvinvointi

A.1.4 Sosiaalipolitiikan klassikot I 2 op
Juho Saari: Hyvinvointivaltio. Suomen mallia analysoimassa
– Len Doyalin ja Ian Goughin hyvinvointiteoria. Käsittele hyvinvoinnin käsitettä ja sovella sitä suomalaiseen hyvinvointivaltion analysoimiseen.
– Peter Townsendin tulkinta terveyden eriarvoisuudesta. Kirjoita Townsendin käsitteellisistä ja teoreettisista tulkinnoista koskien terveyseroja. Kirjoita myös terveyseroista Suomessa ja mitä annettavaa Townsendilla on / on ollut Suomen terveyspolitiikalle.
– Ulrich Beck ja riskiyhteiskunta
– Titmussin perintö hyvinvointivaltion keskustelulle. Tarkastele myös suomalaisen hyvinvointivaltion näkökulmasta.
– Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria

Sosiaalipolitiikan käsite ja suomalaisen sosiaalipolitiikan klassikot I ja II
– Suomalaisen sosiaaliturvan juuret Heikki Wariksen mukaan
– Tarkastele sosiaalipolitiikan perusteluja. Miksi sosiaalipolitiikkaa tarvitaan? Mitä eroja kirjoittajien (Kuusi, Nieminen, Waris) välillä on siinä, miten sosiaalipolitiikan olemassaolo perustellaan?
– Sosiaalipolitiikan perustelut Armas Niemisen mukaan

A.2.3. Perhetutkimus ja perhepolitiikka 3 op
Luennot
– Valitse yksi keskeinen sosiaalitieteellinen perheteoria, kuvaile sen keskeistä sisältöä ja pohdi sen antia nykyiselle perhetutkimukselle.

Forsberg & Nätkin: Perhe murroksessa. Kriittisen perhetutkimuksen jäljillä
– Anneli Anttonen pohtii artikkelissaan pienten lasten hoidon kaksijakoisuutta. Mitä hän tarkoittaa suomalaisen lastenhoitopolitiikan kaksijakoisuudella ja millä tekijöillä hän sitä selittää?

Sevón & Notko: Perhesuhteet puntarissa
– Perhe- ja sukulaisuussuhteet eron jälkeen

Yesilova: Ydinperheen politiikka
– Miten ja miksi ydinperhesuhteet ovat nousseet yhteiskunnallisen huomion kohteeksi?

Hämäläinen & Kangas: Perhepiirissä
– Analysoi miten lainsäädäntö määrittelee perhettä ja minkälaisia seurauksia sillä voi perheiden kannalta olla.

Ellingsaeter & Leira: Politicising parenthood in Scandinavia: Gender relations in welfare states
– Kuvaile äitien ja isien työhön osallistumista ja hoivastrategioita Tanskassa, Hollannissa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa.

Jane Lewis: Children, changing families and welfare state
– Mitä Jane Jenson tarkoittaa Lego-paradigmalla?

A.4.1/A.6.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen 5 op
Luentotentti
– Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet
a) Saturaatio kvalitatiivisessa tutkimuksessa
b) Induktiivinen päättely
c) Hypoteesi
– Teorian merkitys tutkimuksessa
– Esseevastaus: Kvantitatiivinen tutkimus ja aineiston piirteet
– Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet: sosiaalitilastollinen tutkimus, saturaatio, problematisointi, empiirinen tutkimus, induktiivinen päättely.
– Valitse yksi valmiiseen aineistoon ja yksi havaintoaineistojen keruuseen perustuva tutkimustyyppi ja hahmottele näistä molemmista tutkimustyypeistä sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen kannalta releventti tutkimusasetelma. Pohdi minkälaista aineistoa käyttäisit ja miten aineistoa hankkisit, minkälaisia tutkimuskysymykset olisivat ja minkälaista tutkimus tietoa tutkimukset tuottaisivat?
– Tehtävänä oli toteuttaa kaksi vaihtoehtoista tutkimusta aihepiirinä maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Toinen tutkimus piti toteuttaa havainnointiin liittyvän ja toinen valmiin aineiston pohjalta. Tehtävässä piti pohtia millaisia ovat tutkimuskysymykset ja aineistot, millaista tietoa tutkimus tuottaa.

A.3 Sosiaalioikeus 6 op

A-osa, oikeusjärjestys (2op):
– Rikoksen seuraamukset?
– Negatiiviset ja positiiviset oikeudet? Mitä nämä ovat? Anna neljä esimerkkiä kummastakin ryhmästä. Miten nämä oikeudet ovat institutionalisoituneet?
– Sosiaalityötä ja –hallintoa säätelevien lakien määrä samoin kuin näiden tulkinta tuomioistuimissa ovat lisääntyneet viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Mitkä tekijät selittävät tätä oikeudellistumiskehitystä ja millaisia yleisiä etuja ja haittoja oikeudellistumiseen liittyy?
– Siviili- ja rikosprosessi ovat oikeudenkäyntimenettelyjä. Miten ne eroavat toisistaan a) prosessin osapuolten b) prosessin eri vaiheiden ja c) osapuolten välisen mahdollisen sovinnon osalta?
– Oikeuspositivistmi on modernin oikeuden sisäisestä näkökulmasta toinen keskeinen oikeusteoria, joka selittää oikeuden alkuperän ja velvoittavuuden perustan. Mitkä ovat oikeuspositivismin normatiiviset pääväitteet?
– Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittavat seuraavat
a) oikeuslähde b) ihmisoikeudet c) perusoikeuden d) perus- tai ihmisoikeuden ydinalue e) Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuin f) Yhteisöjen tuomioistuin (Luxemburgin tuomioistuin) g) valtionsäädäntöistuin h) perustuslaskivaliokunta i) konstituoiva normi j) julkisoikeus

C-osa, kirjat (3op):
Kulla: Hallintomenettelyn perusteet
– Tee selkoa hallinnon oikeusperiaatteista
– Hallintopäätöksen täytäntöönpanokeinot
– Sosiaaliset ihmisoikeudet
– Mitä tarkoitetaan asianomaisen kuulemisella ja miksi se on tärkeää hallintomenettelyssä?
– Hallinnon päätöksentekotavat
– Luottamuksensuojan periaate hallintomenettelyssä
– Hallinnon valvonta
– Asiakirjan salassapito ja vaitiolovelvollisuus
– Salassapitovelvollisuuden normit ja niiden keskeinen sisältö

Tuori: Sosiaalioikeus
– Päätöksenteko lapsen huostaanotossa, kun kyseessä on: A) Suostumukseen perustuva huostaanotto B) Tahdonvastainen huostaanotto
– Oikeuslähdeopin pääpiirteet sosiaalioikeudessa
– Asiakkuus, asianosaisuus ja osallisuus lastensuojelussa
– Itsemääräämisen periaate sosiaalihuollossa
– Lastensuojelulain edellytykset lasten huostaanotolle
– Määrittele intressijäävi, uhkasakko, kontradiktorinen periaate
– Tahdosta riippumaton päihdehuolto
– Lastensuojelulain edellytyksen lapsen huostaanotolle
– Sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
– Huostaanoton edellytykset lastensuojelulaissa
– Luottamuksensuoja, laillisuuspresumptio ja luottamusvaatimus viittaavat samaan asiaan. Selvitä tarkemmin, mistä on kyse.
– Perustuslain takaamat sosiaaliset etuudet
– Perusoikeusrajoitukset lastensuojelun laitoshuollossa
– Esteellisyysperusteet hallintolaissa

Aeri: Lastensuojeluoikeus

-Lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen lastensuojelun asianomaisena
– Lapsen etu lastensuojelussa

A.1.5 Sosiaalipolitiikkaa koskeva päätöksenteko 3 op
Paloheimo & Wiberg: Politiikan perusteet
– Esittele niitä tekijöitä, joita tuodaan esiin syynä julkisen talouden haluttua suuremmalle kasvulle.
– Määrittele uusi insitutionalismi, mitä sillä tarkoitetaan ja mihin sitä sovelletaan.
– Määrittele painostusryhmä, minkälaisia erilaisiapainostusryhmätyyppejä on.

A.4.5 Vaikuttavuuden arviointi sosiaalialalla 3 op

Luennot 2016:
– Kuvastin-menetelmän merkitys sosiaalityön vaikuttavuusarvioinnissa
– Vaikuttavuuden arvioinnin vakiintuminen sosiaalialalla

Dahler-Larsen: Vaikuttavuuden arviointi
– Vaikuttavuuden arvioinnin edut ja vaiheet

Sakari Hänninen & Maijaliisa Junnila (toim.):
– Ennakkoarviointi ja muut kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavat tekijät

 

A.4.4 Laadullinen tutkimus 5 op
Luennot:
– Keskinen: Esittele diskurssianalyysin kolme suuntausta ja pohdi, miten ne eroavat toisistaan. Entä mitä yhteisiä piirteitä suuntauksilla on?
– Miten diskurssianalyysissa tarkastellaan tutkimuskohdetta?
– Keskinen: Mitä tarkoitetaan etnografisella menetelmällä? Kerro myös joitain esimerkkejä siitä, miten etnografista tutkimusta voidaan tehdä.
– Keskinen: Miten kirjoituskutsun avulla kerätään tutkimusaineistoa ja mitä kutsua kirjoitettaessa on huomioitava? Keksi oma esimerkki siitä, miten keräisit aineistoa kutsun avulla, ja pohdi millaista ainestoa/tietoa kutsun perusteella saataisiin.
– Nyqvist: Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet: malli, teoria, metodi ja metodologia.
– Nyqvist: Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa
– Nyqvist: Aineistolähtöinen ja teoriaohjaava analyysi sisällönanalyysissä.
– Nyqvist: Laadullinen haastattelututkimus haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksena.
– Erittele analyysin eri vaiheet laadullisessa haastattelututkimuksessa.
– Pohdi tutkijan sosiaalista vastuuta.
– Etnografian pääpiirteet
– Narratiivinen lähestymistapa kokemuksen tutkimuksessa.

S.1 Sosiaalipolitiikan teoria II 10 op
Esping-Andersen: The Incomplete Revolution
– Miksi lapsi- ja perhepolitiikkaan investointia tulisi Esping-Andersenin mielestä muuttaa, ja minkälaistamuutosta hän ehdottaa?
– Millä eri keinoin perhepolitiikalla voidaan Esping-Andersenin mukaan vastata naisten vallankumoukseen?

Castles: The Disappearing State?
– Mihin seikkoihin perustuu Castlesin teoksessa esittämä hypoteesi julkisten menojen merkittävästä leikkauksesta (retrenchment)? Pohdi, päteekö hypoteesi sosiaalimenojen ja muiden julkisten menojen kohdalla esitettynä ajanjaksona 1980-2001.
– Valitse yksi kirjassa käytetty julkisen sektorin esimerkki ja pohdi sen avulla, onko OECD-maissa tapahtunut julkisten menojen merkittävää leikkausta (retrenchment) viime vuosikymmenien aikana.

Taylor-Gooby: Reframing Social Citizenship
– Pohdi jonkin kirjassa käytetyn esimerkin avulla, miten sosiaalipolitiikan uudistukset ovat vaikuttaneet sosiaaliseen kansalaisuuteen Isossa-Britanniassa.
– Sosiaalista kansalaisuutta haastavat tekijät

Kvist, Fritzell, Hvinden & Kangas (toim.) Changing Social Equality
– Kansalaisten kannatus hyvinvointivaltiota kohtaan eri hyvinvointiregiimeissä
– Haastaako maahanmuutto pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin taloudellista kestävyyttä? Perustele.

S.3 Sosiaalipolitiikan erityisalat 4 op

Työttömyys-teema:
Esping-Andersen & Regini
– Mitä ongelmia deregulaatioon liittyy?
Goul Andersen et al:
– Työttömyyspolitiikan vakiotulkinta ja eurooppalainen työllisyyspolitiikka
Gallie & Paygam:
– Työttömien työasenteet

S.4 Sosiaalipolitiikan kansainväliset klassikot 4 op
Titmuss: Social policy. An introduction
– Miten Titmuss määrittelee sosiaalipolitiikan?
Wilensky: The welfare state and equality
– Pohdi Wilenskyn teoksen “The Welfare State and Equality” suhdetta sosiaalipolitiikan nykykeskusteluun

XSTL 1004 Johdatus monikulttuurisuuteen 6 op (2015)
Vastaa kolmeen kysymykseen:
1) Millä tavoin Saukkonen määrittelee monikulttuurisuuden ja multikulturalismin välisen eron? Entä miten hän luonnehtii Suomea multikulturalismin näkökulmasta?
2) Vastaa jompaan kumpaan kysymkseen (Anttonen + luennot)
a) Mitä tarkoitetaan etnisellä luokittelulla? Minkälaisia näkökulmia siihen liittyy?
b) MItä “kulttuurilla selittäminen” tarkoittaa?
3) Vastaa sen mukaan kumman kirjan olet lukenut, Eriksenin vai Vertovecin:
a) Minkälaisia näkökulmia Eriksen esittää identiteettipolitiikan merkitykseen ja asemaan suhteessa globalisaatioon? Luonnehdi pääpiirteissään.
b) Minkälaisia näkökulmia Vertovec esittää kansalaisuuteen ja sen merkitykseen nykymaailmassa? Luonnehdi pääpiirteissään.

 

Sosiaalityön tenttikysymykset

 

SOSIAALITYÖ

P.1 Johdatus sosiaalitieteisiin 14 op
Ei vielä vanhoja tenttikysymyksiä. Lähetä omasi tentin jälkeen!

P.2 Suomalainen yhteiskunta 6 op
Ei vielä vanhoja tenttikysymyksiä. Lähetä omasi tentin jälkeen!

P.3 Sosiaalitieteellinen tutkimus 2 op
Ei vielä vanhoja tenttikysymyksiä. Lähetä omasi tentin jälkeen!

P.4 Sosiaalitieteiden eritysalat 3 op

A.2.10 Sosiaalipolitiikan paikalliset, kansalliset ja kansainväliset haasteet
ks. sosiaalipolitiikan tenttikysymykset

A.2.3. Perhetutkimus ja perhepolitiikka 3 op
Luennot
– Valitse yksi keskeinen sosiaalitieteellinen perheteoria, kuvaile sen keskeistä sisältöä ja pohdi sen antia nykyiselle perhetutkimukselle.

Forsberg & Nätkin: Perhe murroksessa. Kriittisen perhetutkimuksen jäljillä
– Anneli Anttonen pohtii artikkelissaan pienten lasten hoidon kaksijakoisuutta. Mitä hän tarkoittaa suomalaisen lastenhoitopolitiikan kaksijakoisuudella ja millä tekijöillä hän sitä selittää?

Sevón & Notko: Perhesuhteet puntarissa
– Perhe- ja sukulaisuussuhteet eron jälkeen

Yesilova: Ydinperheen politiikka
– Miten ja miksi ydinperhesuhteet ovat nousseet yhteiskunnallisen huomion kohteeksi?

Hämäläinen & Kangas: Perhepiirissä
– Analysoi miten lainsäädäntö määrittelee perhettä ja minkälaisia seurauksia sillä voi perheiden kannalta olla.

Ellingsaeter & Leira: Politicising parenthood in Scandinavia: Gender relations in welfare states
– Kuvaile äitien ja isien työhön osallistumista ja hoivastrategioita Tanskassa, Hollannissa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa.

Jane Lewis: Children, changing families and welfare state
– Mitä Jane Jenson tarkoittaa Lego-paradigmalla?

A.1.1 Sosiaalityön traditiot ja teoriaperusteet 4 op
Luennot
– Kuvaa settlementtiliikkeen, COS:in ja fabianismin merkitystä ammatillisen sosiaalityön synnylle
– Kuvaa lyhyesti sosiaalityön ajallista kehittymistä ammatilliseksi toiminnaksi.
– Kuvaa sosiaalityön asiantuntijuuden kehitystä.

Howe: An Introduction to Social Work Theory
– Kuvaa psykoanalyyttistä traditiota sosiaalityössä
– Millä tavalla behavioristista lähestymistapaa voidaan soveltaa sosiaalityössä?
– Pohdi teoreettisen viitekehyksien merkitystä sosiaalisten ongelmien määrittelylle
– Kuvaa asiakkaiden arvioita laadukkaasta sosiaalityöstä
– Behaviorismi ja miten sitä voi soveltaa sosiaalityössä
– Kuvaa asiakaslähtöisen sosiaalityön keskeiset elementit

Mel Gray & Stephen Webb: Social work theories and methods

-Kuvaa etnografian ja sosiaalityön käytäntöjen yhteisiä piirteitä
-Kuvaa sosiaalisen verkostoanalyysin keskeiset piirteet
-Kuvaa rakenteellisen sosiaalityön kehitystä
-Mitä tarkoittaa feministinen sosiaalityö?
-Mitä tarkoittaa näyttöön perustuva sosiaalityö?

 

A.3.1 Yksilö- ja perhekeskeinen sosiaalityö 4 op
Sven Hessle: Samtal med B
– Esittele Hesslen asiakas B:n kanssa käyttämä verkostokartta työmenetelmänä.
– Ammatillisen dialogin strategiat psykososiaalisessa työssä
– Barn i kris -projektin mukaan lasten ja vanhempien käsitykset ja kokemukset erosta
– Kuormittavat asiakastilanteet sosiaalityöntekijän näkökulmasta?
– Empatia Hesslen mukaan?

Koski-Jännes, Riittinen & Saarnio: Kohti muutosta, Motivointimenetelmiä päihde- ja käyttäytymisongelmiin
– Motivoivan haastattelun periaatteet ja menetelmät
– Motivoiva haastattelu päihdehoidossa tutkimusten valossa
– Motivoiva haastattelu väkivaltaisen käyttäytymisen yhteydessä?
– Transteoreettinen muutosvaihemalli
– Motivoiva haastattelu tutkimuksen valossa

A.3.2 Lapsi ja vanhemmuus 3 op
Kalland & Sinkkonen: Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen
– Vanhemmus hedelmöityshoitojen jälkeen Repokarin mukaan?

Nurmi ym: Ihmisen psykologinen kehitys
– Tunne-elämän ja sosiaalisen käyttäytymisen kehitys keskilapsuudessa
– Koulu ja oppiminen keskilapsuudessa

A.4.1/A.6.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen 5 op
Luentotentti
– Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet
a) Saturaatio kvalitatiivisessa tutkimuksessa
b) Induktiivinen päättely
c) Hypoteesi
– Teorian merkitys tutkimuksessa
– Esseevastaus: Kvantitatiivinen tutkimus ja aineiston piirteet
– Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet: sosiaalitilastollinen tutkimus, saturaatio, problematisointi, empiirinen tutkimus, induktiivinen päättely.
– Valitse yksi valmiiseen aineistoon ja yksi havaintoaineistojen keruuseen perustuva tutkimustyyppi ja hahmottele näistä molemmista tutkimustyypeistä sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen kannalta releventti tutkimusasetelma. Pohdi minkälaista aineistoa käyttäisit ja miten aineistoa hankkisit, minkälaisia tutkimuskysymykset olisivat ja minkälaista tutkimus tietoa tutkimukset tuottaisivat?
– Tehtävänä oli toteuttaa kaksi vaihtoehtoista tutkimusta aihepiirinä maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Toinen tutkimus piti toteuttaa havainnointiin liittyvän ja toinen valmiin aineiston pohjalta. Tehtävässä piti pohtia millaisia ovat tutkimuskysymykset ja aineistot, millaista tietoa tutkimus tuottaa.

A.3 Sosiaalioikeus 6 op

A-osa, oikeusjärjestys (2op):
– Rikoksen seuraamukset?
– Negatiiviset ja positiiviset oikeudet? Mitä nämä ovat? Anna neljä esimerkkiä kummastakin ryhmästä. Miten nämä oikeudet ovat institutionalisoituneet?
– Sosiaalityötä ja –hallintoa säätelevien lakien määrä samoin kuin näiden tulkinta tuomioistuimissa ovat lisääntyneet viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Mitkä tekijät selittävät tätä oikeudellistumiskehitystä ja millaisia yleisiä etuja ja haittoja oikeudellistumiseen liittyy?
– Siviili- ja rikosprosessi ovat oikeudenkäyntimenettelyjä. Miten ne eroavat toisistaan a) prosessin osapuolten b) prosessin eri vaiheiden ja c) osapuolten välisen mahdollisen sovinnon osalta?
– Oikeuspositivistmi on modernin oikeuden sisäisestä näkökulmasta toinen keskeinen oikeusteoria, joka selittää oikeuden alkuperän ja velvoittavuuden perustan. Mitkä ovat oikeuspositivismin normatiiviset pääväitteet?
– Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittavat seuraavat
a) oikeuslähde b) ihmisoikeudet c) perusoikeuden d) perus- tai ihmisoikeuden ydinalue e) Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuin f) Yhteisöjen tuomioistuin (Luxemburgin tuomioistuin) g) valtionsäädäntöistuin h) perustuslaskivaliokunta i) konstituoiva normi j) julkisoikeus

C-osa, kirjat (3op):
Kulla: Hallintomenettelyn perusteet
– Tee selkoa hallinnon oikeusperiaatteista
– Hallintopäätöksen täytäntöönpanokeinot
– Sosiaaliset ihmisoikeudet
– Mitä tarkoitetaan asianomaisen kuulemisella ja miksi se on tärkeää hallintomenettelyssä?
– Hallinnon päätöksentekotavat
– Luottamuksensuojan periaate hallintomenettelyssä
– Hallinnon valvonta
– Asiakirjan salassapito ja vaitiolovelvollisuus
– Salassapitovelvollisuuden normit ja niiden keskeinen sisältö

Tuori: Sosiaalioikeus
– Päätöksenteko lapsen huostaanotossa, kun kyseessä on: A) Suostumukseen perustuva huostaanotto B) Tahdonvastainen huostaanotto
– Oikeuslähdeopin pääpiirteet sosiaalioikeudessa
– Asiakkuus, asianosaisuus ja osallisuus lastensuojelussa
– Itsemääräämisen periaate sosiaalihuollossa
– Lastensuojelulain edellytykset lasten huostaanotolle
– Määrittele intressijäävi, uhkasakko, kontradiktorinen periaate
– Tahdosta riippumaton päihdehuolto
– Lastensuojelulain edellytyksen lapsen huostaanotolle
– Sosiaalihuollon oikeusperiaatteet
– Huostaanoton edellytykset lastensuojelulaissa
– Luottamuksensuoja, laillisuuspresumptio ja luottamusvaatimus viittaavat samaan asiaan. Selvitä tarkemmin, mistä on kyse.
– Perustuslain takaamat sosiaaliset etuudet
– Perusoikeusrajoitukset lastensuojelun laitoshuollossa
– Esteellisyysperusteet hallintolaissa

Aeri: Lastensuojeluoikeus

–Lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen lastensuojelun asianomaisena
–Lapsen etu lastensuojelussa

A.5.1 Vanhuus ja sosiaalityö 2 op
– miten ikääntyvän ihmisen osallisuus ja toimijuus toteutuvat hoivakeskusteluissa
– hyvä laitosasumisen arki sosiaali ja terveysala ammattilaisten kertomana
– Gerontologisen sosiaalityön menetelmät (vanhuus ja sos.työ)
– Vanheneminen etnisissä vähemmistöryhmissä (Gerontologia)

A.1.5 Sosiaalipolitiikkaa koskeva päätöksenteko 3 op
Paloheimo & Wiberg: Politiikan perusteet
– Esittele niitä tekijöitä, joita tuodaan esiin syynä julkisen talouden haluttua suuremmalle kasvulle.
– Määrittele uusi insitutionalismi, mitä sillä tarkoitetaan ja mihin sitä sovelletaan.
– Määrittele painostusryhmä, minkälaisia erilaisia painostusryhmätyyppejä on.
– Poliittisten puolueiden vaikutus eri aikoina sosiaaliturvajärjestelmän kehittymisessä
– Sosiaalipoliittinen päätöksenteko eri tasoilla
– Lapsilisäjärjestelmän kehitys
– Median rooli sosiaalipoliittisessa vaikuttamisessa
– Kansalaisten rooli poliittisessa päätöksenteossa. Miten muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana?
– Onko päätöksenteko aina rationaalista? Jos ei, niin miksi?
– Perustunlain pykälän 2 mukaan ylin valta kuuluu eduskunnalle jonka kansa valitsee. Miten tämä toteutuu?

A.4.4 Laadullinen tutkimus 5 op
Luennot
– Keskinen: Esittele diskurssianalyysin kolme suuntausta ja pohdi, miten ne eroavat toisistaan. Entä mitä yhteisiä piirteitä suuntauksilla on?
– Miten diskurssianalyysissa tarkastellaan tutkimuskohdetta?
– Keskinen: Mitä tarkoitetaan etnografisella menetelmällä? Kerro myös joitain esimerkkejä siitä, miten etnografista tutkimusta voidaan tehdä.
– Keskinen: Miten kirjoituskutsun avulla kerätään tutkimusaineistoa ja mitä kutsua kirjoitettaessa on huomioitava? Keksi oma esimerkki siitä, miten keräisit aineistoa kutsun avulla, ja pohdi millaista ainestoa/tietoa kutsun perusteella saataisiin.
– Nyqvist: Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet: malli, teoria, metodi ja metodologia.
– Nyqvist: Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa
– Nyqvist: Aineistolähtöinen ja teoriaohjaava analyysi sisällönanalyysissä.
– Nyqvist: Laadullinen haastattelututkimus haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksena.
– Erittele analyysin eri vaiheet laadullisessa haastattelututkimuksessa.
– Pohdi tutkijan sosiaalista vastuuta.
– Etnografian pääpiirteet
– Narratiivinen lähestymistapa kokemuksen tutkimuksessa.

A.4.5 Vaikuttavuuden arviointi sosiaalialalla 3 op
Luennot 2016:
– Kuvastin-menetelmän merkitys sosiaalityön vaikuttavuusarvioinnissa
– Vaikuttavuuden arvioinnin vakiintuminen sosiaalialalla

Dahler-Larsen: Vaikuttavuuden arviointi
– Vaikuttavuuden arvioinnin edut ja vaiheet

Sakari Hänninen & Maijaliisa Junnila (toim.):
– Ennakkoarviointi ja muut kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavat tekijät

A.7.1 Ammatillisuus sosiaalityössä 3 op
Moilanen, Räsänen, Tamminen, Almqvist, Piha & Kumpulainen (toim.): Lasten- ja nuorisopsykiatria
– Lapsen ja nuoren haastattelu
– Äkilliset stressi- ja sopeutumishäiriöt Eila Räsäsen mukaan
– Päihteiden käyttö Pekka Heinilän mukaan
– Perheen kehitysvaiheet
– Lasten syömishäiriöt
– Potilastietojen kirjaus ja lausunnot
– Lapsen stressi
– Lasten ja nuorten päihdeongelmien hoito
– Oppimisen häiriöt lapsilla/nuorilla
– Huumeriippuvuus ja varhainen äitiys
– Somaattisesti ilmenevät psyykkiset oireet ja häiriöt
– Kaksosuus
– Lasten/nuorten kokema väkivalta
– Perheen ulkopuolisen ihmissuhteen arviointi
– Perheen ulkopuolisen ihmissuhdeverkoston tutkimus
– Lasten ja nuorten masennushäiriöt ja niiden hoito
– Sternin teoria
– Koulupelko
– Perhekeskeinen tutkimus Jorma Pihan mukaan
– Lahjakas lapsi Tuula Tammisen mukaan
– Lapsen anamneesi lasten ja nuorten tutkimuksessa
– Pienten lasten ja varhaisen vuorovaikutuksen psyykkiset häiriöt
– Vanhemmuuden arviointi
– Muuttoliike ja pakolaisuus
– Kroonisen sairauden ja vamman vaikutus lapsen ja nuoren tunne-elämään
– Traumaterapiat Soili Poijulan mukaan
– Varhaisen vuorovaikutussuhteen häiriöt Tuula Tammisen mukaan
– Osastoihoito hoitomenetelmänä Jorma Pihan mukaan
– Mielialahäiriöt ja itsetuhokäyttäytyminen Eila Räsäsen mukaan

S.2 Sosiaalityön teoriaperusteiden laajentaminen 3 op
Esping-Andersen: The Incomplete Revolution
– Mihin suuntaan Esping-Andersenin mukaan perhepolitiikkaa tulisi kehittää? Miten hän perustelee pohdintojaan?
– Miksi lapsi- ja perhepolitiikkaan investointia tulisi Esping-Andersenin mielestä muuttaa, ja minkälaista muutosta hän ehdottaa?
– Millä eri keinoin perhepolitiikalla voidaan Esping-Andersenin mukaan vastata naisten vallankumoukseen?

Kvist, ym. (toim.): Changing Social Equality
– Taloudellinen eriarvoisuus ja köyhyys.
– Vieläkö Pohjoismaat muodostavat yhtenäisen ryhmän?
– Kansalaisten kannatus hyvinvointivaltiota kohtaan eri hyvinvointiregiimeissä
– Haastaako maahanmuutto pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin taloudellista kestävyyttä? Perustele.

Taylor-Gooby: New Risk, New Welfare
– Kuvaa Espanjan siirtymistä uusien sosiaalisten riskien aikakauteen. Tarkoittaako tämä jäähyväisiä “supernaisille”?

S.3 Perhe- ja lapsilainsäädäntö 4 op
Ei vielä vanhoja tenttikysymyksiä. Lähetä omasi tentin jälkeen!

S.5.1.3 Vertaileva tutkimus
Ei vielä vanhoja tenttikysymyksiä. Lähetä omasi tentin jälkeen!