Kohti yhteistä kandia

Sosiaalitieteiden kandiuudistus on nyt monen huulilla eikä turhaan. Yliopiston sähköpostilistat ja ainejärjestöjen tiedotus täyttyvät kandiuudistukseen liittyvistä aiheista ja kopot ahdistelevat kanssaopiskelijoita kysymällä huolista ja ajatuksista yhteiseen tutkintoon liittyen. Mutta mistä tässä kandihaihatuksessa oikeastaan on kyse? Miksi se on niin tärkeää ja tunteita herättävää? Ja miksi vanhojen opiskelijoiden tarvitsisi vaivata päätään, kun omissa opinnoissakin on jo mietittävää? No siksi, että kandiuudistus on iso asia joka koskettaa kahta ainejärjestöä ja neljää oppiainetta. Se tulee vaikuttamaan koko laitokseen, sen henkilökuntaan sekä niin uusiin kuin vanhoihin opiskelijoihin ja on suuri uudistus myös tiedekunnan tasolla.

7. lokakuuta pidettiin kandiuudistusehdotusten julkistamistilaisuus. Siellä kandiuudistusta ja sen eri osa-alueita suunnitelleet työryhmät esittelivät omat ehdotuksensa ja opiskelijat sekä laitoshenkilökunta saivat esittää kysymyksiä, ehdotuksia ja huolenaiheita aiheeseen liittyen. Paikalle oli saapunut kiitettävä määrä kuulijoita ja keskustelijoita ja tunnelma Pub 2- salissa oli jännittynyt ja odottava. Keskustelu sujui hyvässä yhteishengessä mutta aihe nostatti myös huolta ja tunteita. Aihetta käytiin läpi yleisemmällä tasolla ja työryhmät esittivät tulevaa tutkintorakennetta koskevat ehdotuksensa.

Mitä kandiuudistus tarkoittaa?
Tarkoituksena on yhdistää sosiologian, taloussosiologian ja sosiaalipolitiikan kandidaatin tutkinnot yhdeksi yhteiseksi sosiaalitieteiden kandidaatiksi. Sosiaalityön rooli uudistuksessa on toistaiseksi auki, mutta yhteistyö opetuksessa tulee luultavasti myös sosiaalityön puolelta tiivistymään. Yhteisestä kandintutkinnosta on esimerkkinä muun muassa Tampereen yliopisto, joka hiljattain teki suuria uudistuksia yhtenäistäen monia yhteiskuntatieteellisen oppiaineita. Uudistus on tarkoitus saada läpi nopealla aikataululla niin, että jo seuraavassa yhteishaussa hakevat ja ensi syksynä opintonsa aloittavat alkaisivat suorittaa uudistettua tutkintomallia. Hakukohteet pidettäisiin tämän hetkisen tiedon mukaan samana, eli hakija pyrkisi opiskelemaan joko sosiaalitieteitä tai sosiaalityötä. Sosiaalityöllä on muutenkin uudistuksessa erikoisasema, sillä sosiaalityön koulutusohjelmaan on jo Valviran ja sosiaalilainsäädännön puolesta sisällytettävä tiettyjä kursseja ja sosiaalityön opiskelijat tietäisivätkin jo aloittaessaan opintonsa, mistä pääaineesta valmistuvat. Muiden sosiaalitieteiden osalta ajatuksena olisi yhteinen kandidaatin tutkinto, jonka suoritettuaan opiskelija maisterivaiheeseen siirtyessään valitsisi linjan, johon lähtee erikoistumaan. Toisena ehdotuksena olisi kandidaatin tutkielman teko tiettyyn oppiaineeseen, jolloin valinta maisterivaiheen opinnoista tehtäisiin kolmannen vuoden aikana.

Työryhmien ehdotukset
Kandiuudistusta suunnitelleita työryhmiä oli kolme ja niistä jokaiselle oli annettu oma vastuualueensa. Näihin alueisiin kuuluivat menetelmäopinnot, kaikille pakolliset yhteiset kurssit sekä tutkielmanteon kurssi. Näiden lisäksi oppiaineet saisivat vapaasti valita tietyn opintopistemäärän edestä omia opetettavia kursseja sekä tutkintoon kuuluva kandidaatin tutkielma ja kypsyyskoe mutta näiden alueiden suunnittelu oli jätetty vielä tässä vaiheessa myöhemmälle ajalle. Kaikkiin työryhmiin kuului sekä laitoksen opettavaa henkilökuntaa, että opiskelijaedustajia, joten myös opiskelijoiden ääni on ollut edustettuna näitä uudistusehdotuksia suunniteltaessa. Työryhmät kertoivat suunnittelutyön sujuneen hyvässä hengessä ja ylioppiaineellinen ja -ainejärjestöllinen yhteistyö oli ollut sujuvaa. Suurimpina uudistuksina menetelmäopintoryhmän ehdotuksista voidaan mainita menetelmäopintojen määrän kasvaminen, erityisesti sosiaalipolitiikan ja mahdollisesti myös sosiaalityön kohdalla sekä laadullisen ja määrällisen tutkimuksen opintomäärän tasoittaminen niin että molempia tutkimustapoja opetettaisiin seitsemän opintopisteen verran. Kaikille yhteisiä pakollisia opintoja suunniteltiin olevan kolme neljän opintopisteen laajuista kurssia, joissa käsiteltäisiin kaikille oppiaineille yhteisiä aiheita erityisesti painottaen yhteiskunnallisen muutoksen ja globalisaation aihealueita. Näissä kursseissa jokaisella oppiaineella olisi vetovastuu yhdestä kurssista, mutta oppiaineet tekisivät yhteistyötä kurssien järjestämisessä. Tutkielmanteon kurssin työryhmä suunnitteli kurssia, jossa harjoiteltaisiin tutkielman tekoa pienryhmissä ennen varsinaista kandidaatin tutkielmaa. Tutkielmaa tehtäisiin ongelmalähtöisesti ajankohtaisia aiheita käyttäen. Kaikki tämän hetkiset suunnitelmat ovat kuitenkin vasta ehdotuksia, joten muutoksia ja hienosäätöä voi tulla vielä jonkin verran. Aiheesta pyritään tiedottamaan sitä mukaan, kun asiat alkavat varmistua.

Vaikutukset vanhoihin opiskelijoihin ja ainejärjestöihin
Uudistus tulee vaikuttamaan myös vanhoihin opiskelijoihin ja ainejärjestöjen toimintaan. Kompleksin ja Sklubin koulutuspoliittiset vastaavat ja muutama muu aktiivijäsen keräsivät kokoon listan, johon vanhat opiskelijat saivat ilmaista huolenaiheitaan kandiuudistukseen liittyen. Lista lähetettiin dekaanille, laitoshenkilökunnalle sekä julkaistiin ainejärjestöjen eri kanavissa. Suurimmaksi huolenaiheeksi nousi selkeästi vanhojen opintojen korvaavuudet ja valmistuminen. Laitoshenkilökunta oli yksimielinen siitä, ettei kenenkään valmistumista haluta hidastaa ja vanhat opiskelijat suorittaisivat tutkintonsa loppuun mahdollisimman pitkälle vanhojen tutkimusvaatimusten mukaan. Suunnitteilla on noin kahden vuoden mittainen siirtymäaika, jolloin nyt sosiaalitieteitä opiskelevat saisivat suoritettua kandidaatintutkintonsa valmiiksi. Tarvittaessa järjestettäisiin ns. räätälöityjä kursseja ja vanhojen kurssien korvaavuuksia ja hyväksi lukemista, samalla tavoin kuin esimerkiksi tutkintovaatimusten muuttuessa nyt syksyn 2016 alusta. Kenenkään valmistuminen ei siis jäisi uudistuksesta kiinni, mutta opiskelijoiden on syytä olla tarkkana omista opinnoistaan uudistuksen myllerryksien keskellä.

Kandiuudistus on merkittävä myös rakkaiden ainejärjestöjemme kannalta, koska pääaineen valinnan tapahtuessa vasta maisterivaiheeseen siirryttäessä tai kolmannen vuoden aikana ainejärjestön rooli kandivaiheen opiskelijoille muuttuu. Tämä ei tarkoita ainejärjestöjen häviämistä, mutta vaatii Kompleksilta ja Sklubilta yhä tiiviimpää yhteistyötä erityisesti opiskelijoiden edunvalvonnan osalta. Tähän ainejärjestöjen koulutuspoliittiset vastaavat sekä muu hallitus ovat valmistautuneet kandiuudistuksen yhteisellä suunnittelulla ja jatkuvalla viestinvaihdolla opintoihin, tapahtumiin ja edunvalvontaan liittyen. Molempien ainejärjestöjen edustajat ja aktiivit toivovat myös muiden opiskelijoiden aktiivisuutta erityisesti kandiuudistukseen liittyen. Turun yliopiston sosiaalitieteet ovat suurten muutosten alla ja nyt jos koskaan on aika ja mahdollisuus vaikuttaa. Vanhojen opiskelijoiden mukanaolo ja mielipiteiden esille tuominen on hedelmällistä tulevaisuuden sosiaalitieteiden opetuksen kannalta. Minkälaisia sosiaalitieteilijöitä sinä haluaisit koulutettavan?

Jos sinulle heräsi kysymyksiä, älä epäröi ottaa yhteyttä sosiaalitieteiden kopo-trioon. Rakkain terveisin edunvalvojanne Maria Granqvist, Essi Mäkinen ja Kiira Järvisilta.

Kirjoittanut: Kompleksin koulutuspoliittinen vastaava Maria Granqvist

Begin typing your search term above and press enter to search. Press ESC to cancel.

Back To Top