Sosiologia on yhteisöllisiä ryhmiä ja yhteiskuntia sekä niiden perustana olevaa yksilöiden käyttäytymistä tutkiva tieteenala. Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Sen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa yhteisöllisiä ilmiöitä.
Voisiko sitä sen helpommin sanoa? No varmasti! Tai ainakin englanniksi:
”Sociology is the study of social life, groups and modern societies.”
Sosiologia on perinteisistä yhteiskuntatieteistä laaja-alaisin. Sosiologinen tutkimus kohdistuu sosiaaliseen toimintaan, siitä muodostuviin sosiaalisiin järjestelmiin ja niiden välisiin suhteisiin. Sosiologia tarkastelee yhteiskuntaa, sen jäseniä ja sen rakenteita. Voidaan sanoa, että sosiologia tutkii yhteiskuntia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä, jotka ovat tavalla tai toisella riippuvaisia yhteiskunnallisista toimijoista – siis meistä kaikista.
Sosiologialla on myös yhteiskuntakriittinen tehtävä: sosiologinen tutkimus käsittelee esiintyviä yhteiskunnallisia epäkohtia ja ristiriitoja, laaja-alaisesti ja objektiivisesti. Tämän johdosta sosiologiassa ja sen monilla erityisaloilla tehtävä tutkimus palvelee ja siten osaltaan ohjaa käytännön päätöksentekoa ja suunnittelua. Kaikkiaan sosiologisen tiedon merkitys ulottuu laajasti kaikille yhteiskunta- ja kulttuurielämän alueille: mikään yhteiskunnallinen ei ole sosiologialle vierasta.
Henkilö, joka toimii sosiologiatieteen kentällä, on sosiologi. Hän on haaveilija, joka haluaa oppia enemmän ympäröivästä maailmasta. Hän haluaa parantaa ympäröivää yhteiskuntaa tutustumalla tutkimuksissaan kriittisesti sen ilmiöihin ja epäkohtiin. Hän voi tutkia yksittäisiä ihmisiä, ihmisjoukkoja, kokonaisia yhteiskuntia – tai oikeastaan kaikkea, mikä on tai voi olla sosiaalista. Hän ei ole kangistunut kaavoihin, vaan on yhteiskunnallisen keskustelun aallonharjalla. Hän vetää suuria linjoja ja rakentaa tulevaisuuden yhteiskuntaa tieteen keinoin.
Miten ja mitä sosiologiassa tutkitaan?
Sosiologisessa tutkimuksessa yhdistyy toisiinsa kolme elementtiä: teoria, empiria ja metodologia. Teorian avulla yritetään löytää säännönmukaisuuksia yhteiskunnallisille ilmiöille, esimerkiksi tutustumalla aiempiin tutkimuksiin ja aiheesta tehtyyn kirjallisuuteen. Empiirisen aineiston, kuten haastatteluiden ja tilastoaineistojen, avulla pyritään testaamaan erilaisia teorioita sekä muodostamaan uusia selitysmalleja. Sosiologi voi yhtä hyvin haastatella, havainnoida tai kerätä kyselylomakkeita. Metodologia on sosiologista käsityötä: se antaa välineet empiirisen aineiston analyysiin, tulkintaan ja johtopäätösten tekoon yhdessä teorian kanssa. Tutkittavasta kohteesta riippuen metodit voivat perustua yhtä hyvin niin haastattelujen sisällön tai retoriikan ja diskurssien analyysiin kuin raskaaseen tilastolliseen tutkimiseenkin.
Alla olevassa listassa esitetään joitakin Turun yliopistossa viime vuosina tutkittuja sosiologisia teemoja. Suluissa olevat kysymykset eivät ole välttämättä aitoja tutkimuksia, vaan pikemminkin kysymyksiä, joita sosiologi saattaisi teemojen puitteissa tutkia.
– asuminen (minkälaisessa asuinympäristössä ihmiset viihtyvät? mitä ”koti” merkitsee?)
– koulutus (mikä on yliopisto-opiskelijan asema Suomessa? pitäisikö lukukausimaksut ottaa ulkomaisille opiskelijoille käyttöön? miten peruskoululaiset jaksavat?)
– kulttuurin ja yhteiskunnan muutos (elämmekö tietoyhteiskunnassa? miten muoti määrittelee kulttuuria? alakulttuurien yhteisöllisyyden muutokset Internetin kasvun myötä?)
– sosiaalinen kontrolli ja sosiaaliset ongelmat (minkälaisia rangaistuskäytäntöjä yhteiskunnassa tarvitaan? mistä huumeongelmat johtuvat? minkälaisessa tilassa nuorten mielenterveyshoito on?)
– työelämään ja tietotyöhön liittyvät kysymykset (miten palkkatyön luonne on muuttunut tietotekniikan kehityksen myötä? ovatko suomalaiset väsyneitä työssään? ovatko työkäytännöt joustavia?)
– valta ja poliittinen päätöksenteko (median merkitys poliittisessa päätöksenteossa? poliittisen päätöksenteon vaikutus ympäristöön?)
– vapaa-aika ja juhlimiskulttuuri (minkälaisissa juhlissa nuoret käyvät? minkälaisia matkakokemuksia ihmisillä on? onko juhliminen päihdekeskeistä?)
– yhteiskunnalliset liikkeet (kansalaisjärjestöjen toiminta Suomessa? kansainväliset ympäristöjärjestöt yhteiskunnallisina vaikuttajina?)
– ympäristökysymykset (ympäristösuunnitelun ongelmat? miten kansalaiset suhtautuvat kierrätykseen? miksi moottoritie on tärkeämpi kuin liito-orava?)
Sosiologit työmarkkinoilla
Sosiologien kuten muidenkin turkulaisten yhteiskuntatieteilijöiden työllisyysnäkymät ovat hyvät. Esimerkiksi vuonna 2002 valmistuneista sosiologeista työmarkkinoille päätyi pian koulutuksen jälkeen 93% valmistuneista.
Koska sosiologian tutkimuskenttä on laaja-alainen, sosiologit työskentelevät monilla eri aloilla aina julkisen sektorin (EU, kunta, valtio) viroista asiantuntijatehtäviin asti. Tarkka sijoittuminen työmarkkinoille määräytyy pitkälle opiskelun suuntautumisen (esim. yllä mainitut teemat) ja opiskeluaikana saadun työharjoittelukokemuksen perusteella.
Sosiologian opinnot antavat laajat mahdollisuudet sijoittua myös kansainvälisiin tehtäviin. Lisäksi koulutus antaa valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen sosiologiassa.
Viime vuosina sosiologit ovat työllistyneet muun muassa asiantuntijoiksi tutkimuksen, opetuksen, hallinnon, viestinnän, kulttuurin ja suunnittelun tehtäviin. Työnantajina ovat valtion ja kuntien lisäksi yritysmaailma ja erilaiset järjestöt. Osa valmistuneista työskentelee itsenäisinä ammattilaisina. Myös erilaiset tutkimuslaitokset (Tekes, Stakes, Tilastokeskus) sekä järjestösektori ovat työllistäneet runsaasti vastavalmistuneita sosiologeja.